Tulisiko tekoälyä hyödyntää sisällöntuotannon apuna vain siksi, että sen luvataan mullistavan tekstintuotantoa, nostavan sijoituksiasi hakutuloksissa ja koska muutkin käyttävät sitä? Vaikka tekoäly voi auttaa tuottamaan valtavia massoja uutta sisältöä aiempaa vaivattomammin, se ei tarkoita, että sisällöntuotanto kannattaisi ulkoistaa tyystin tekoälyn hoidettavaksi.
Sivuston sisällöllä on tunnetusti merkittävä vaikutus sijoituksiin hakutuloksissa, ja pidempi sanamäärä johtaa yleensä parempiin sijoituksiin. Ei siis ihme, että tekoälyn mahdollisuudet entistä tehokkaamman ja hakukoneiden tarpeisiin vastaavan sisällön tuottamisessa herättävät kiinnostusta.
Omien sanojensa mukaan, Google ei rankaise tekoälyn käyttämisestä sisällöntuotannossa, kunhan sisältö on laadukasta ja käyttäjilleen arvokasta. Toisin sanoen, suurten tekstimassojen ja heikkolaatuisen sisällön tuottaminen tekoälyllä vain hakukoneita varten ei ole kestävä toimintamalli.
“Appropriate use of AI or automation is not against our guidelines. This means that it is not used to generate content primarily to manipulate search rankings, which is against our spam policies.”
Lähde: Google Search's guidance about AI-generated content
Mitä sitten on “hyödyllinen” ja hakukoneystävällinen sisältö? Eräs hyvä työkalu sisällön hyödyllisyyden arvioimiseen on Googlen Search Quality Rater Guidelines (QRG) -ohjeista löytyvä “EEAT”.
QRG on Googlen laadunvalvojien ohjekirja, jonka perusteella he luokittelevat sivustoja ja arvioivat sen sisältöä. Yksi osa QRG:tä ovat neljä sivuston hyödyllisyydestä ja luotettavuudesta kertovaa signaalia:
Yhdessä nämä muodostavat kirjainyhdistelmän EEAT, joka toimii erinomaisena ohjenuorana sivuston sisällön arvioimisessa sekä sen kehittämisessä käyttäjille hyödyllisempään suuntaan. Vaikka EEAT ei suoranaisesti vaikuta hakukonesijoituksiin, sivustot voivat parantaa sijoituksiaan luomalla käyttäjilleen hyödyllistä sisältöä ja pitämällä nämä neljä tekijää mielessä.
Googlen alkuperäiseen EAT-malliin lisäämä toinen E-kirjain eli Experience kertoo kirjoittajan omakohtaisesta kokemuksesta käsiteltävästä aiheesta. Kokemuksesta kertovat esimerkiksi arvostelut ja case-tyyppiset asiakastapaukset yrityksen verkkosivulla. Tosielämän kokemustaan korostamalla yksittäinen bloggaaja voi tarjota lukijalle hyötyä ja nousta korkealle hakutuloksissa, vaikkei hän olisikaan aiheen asiantuntija tai tunnettu auktoriteetti.
Voit korostaa asiantuntemustasi, vaikka kyseessä ei olisikaan tekninen ja vaikeasti ymmärrettävä aihe. Esimerkiksi elintarvikebrändi voi luoda käyttäjiä kiinnostavia reseptejä, joissa ääneen pääsee yrityksen oma elintarvikealan ammattilainen. Asiantuntijuus korostuu erityisesti aiheissa, joista lukijalla ei välttämättä ole omakohtaista osaamista sekä lukijan hyvinvointiin ja talouteen liittyvissä, niin sanotuissa “YMYL-aiheissa” (näistä lisää alempana).
Voit korostaa asiantuntijuuttasi esimerkiksi lisäämällä verkkosivun tekstien yhteyteen kirjoittajan nimen tai nostamalla esille erilaisia sertifikaatteja ja yritykselle myönnettyjä palkintoja. Myös luotettaviin lähteisiin linkkaaminen sisällössä kannattaa, jos se auttaa korostamaan asiantuntijuutta.
Auktoriteettiaseman saavuttaminen on pitkällinen prosessi, jonka myötä yrityksestä tai yksittäisestä sisällöntuottajasta tulee tunnettu lähde omalla alallaan. Tätä osaa EEAT:sta voi pitää ikään kuin asiantuntijuuden toisena puolena: Expertise kertoo, miten hyvin osoitat asiantuntijuutesi, siinä missä Authoritativeness kuvaa, miten muut tunnustavat asiantuntija-asemasi.
Jos brändiäsi tai sivustoasi pidetään jonkinlaisena auktoriteettina, muista korostaa tätä. Sisällöntuotanto itsessään voi olla tapa rakentaa omaa auktoriteettiaan aiheesta, jos sisältö on sellaista, että muut sivustot linkkaavat siihen.
Googlen SQG-ohjeiden mukaan kaiken keskiössä on luottamus, ja tämä onkin neljästä EEAT-signaalista tärkein:
Luotettavuus (Trust) on EEAT:n keskeisin ja tärkein osa-alue.
Sisältösi on herätettävä lukijan luottamus aiheesta riippumatta. Tämä ei ole välttämätöntä ainoastaan hakukoneissa sijoittumisen kannalta, sillä käyttäjät eivät jatka kanssasi esimerkiksi tuotteen tilaamiseen asti, jos he eivät koe sivustoa luotettavaksi. Esimerkiksi sivustolta puuttuva SSL–salaus, virheellinen tieto sisällössä tai puutteelliset tiedot yrityksestä ja sen yksityisyysehdoista eivät herätä käyttäjän luottamusta.
EEAT-signaalien korostaminen on erityisen tärkeää tietynlaisen sisällön kanssa, jolloin myös tekoälyn hyödyntämistä kannattaa harkita tarkkaan. Esimerkkinä käy erityisesti niin sanottu YMYL-sisältö, joka on lyhenne sanoista “Your money or your life”. Suomeksi tämän voisi ilmaista yksinkertaisesti “Rahat tai henki”.
Kuten nimi jo vihjaakin, YMYL-sisällöllä voi olla seurauksia käyttäjän taloudelle, turvallisuudelle tai terveydelle. Googlen SQR-ohjeissa mukaan lasketaan myös yhteiskuntarauhan kannalta merkittävä sisältö. Googlen ohjeissa YMYL-sisältö arvioidaan kolmella tasolla: ilmiselvä, mahdollinen ja epätodennäköinen YMYL-sisältö. Luokittelu perustuu siihen, miten suurella todennäköisyydellä sisällöllä voi olla seurauksia esimerkiksi lukijan fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille tai taloudelle.
Se, että sivustosi ei käsittele aiheita, joilla voisi olla merkittäviä seurauksia käyttäjälle, ei silti tarkoita, etteikö sivuston ja sen sisällön tulisi noudattaa EEAT-kriteereitä.
Kuten maaliskuussa 2024 paljastunut vuoto Googlen hakualgoritmin toiminnasta osoittaa, EEAT ei sinänsä vaikuta sijoituksiin hakutuloksissa. Sen sijaan sen keskeiset periaatteet toimivat erinomaisena ohjenuorana sisällön luotettavuuden ja hyödyllisyyden korostamiseksi. Voit parantaa sivustosi luotettavuutta, asiantuntijuutta ja hyödyllisyyttä käyttäjälle näillä keinoilla:
Näiden lisäksi kysy itseltäsi, onko sisältö hyödyllistä käyttäjille. Googlen Helpful Content Update vuodelta 2022 on tutustumisen arvoinen, jos haluat varmistaa, että tuotat varmasti käyttäjille hyödyllistä sisältöä. Tiivistettynä, kyseinen päivitys pureutui sisällön hyödyllisyyteen korostamalla, että sisällön on oltava ennen kaikkea käyttäjälähtöistä, ei ainoastaan hakukoneille kirjoitettua.
Lisää aiheesta: Creating helpful, reliable, people-first content
EEAT ja sisällön hyödyllisyys käyttäjille ovat entistä tärkeämpiä tekoälysisällöstä puhuttaessa, sillä tekoälyn tuottaman tekstin vaaroja ovat erityisesti faktojen paikkansapitämättömyys, tiedon yleisluonteisuus sekä heikko laatu. Vaikka tekoälytyökalut osaavatkin nykyään tuottaa varsin sujuvaa suomenkielistä tekstiä, puhtaasti tekoälyllä tuotettu tai käännetty teksti on usein helppo tunnistaa tekoälyn tekeleeksi.
Tekoälyn hyödyntäminen sisällöntuotannossa voi johtaa vaatimattomaan lopputulokseen varsinkin, jos tavoitteena on kirjoittaa tietyn brändin äänellä tai korostaa juuri tiettyjen tuotteiden tai palveluiden hyötyjä.
Tekoälyn tuottama sisältö on juuri niin laadukasta kuin sille annettu prompti eli kehote. Tämä tarkoittaa, että tekoälylle on kerrottava riittävän kattavasti, mitä sen halutaan tekevän, esimerkiksi antamalla sille kirjoitattajapersoona, täsmennettävä tekstin kohdeyleisö tai selitettävä, miten tekstin aihe liittyy brändiin ja sen tarjontaan. Muutoin lopputuloksena on yleisluontoista sisältöä, joka ei ole kovin hyödyllista lukijalle tai josta ei välity brändin oma ääni ja tuotteet.
Tekoälyn hyödyntäminen sisällöntuotannossa vaatii riittävän yksityiskohtaisen kehotteen sekä ihmiskirjoittajan asiantuntemusta.
Miten tekoälyä sitten kannattaisi käyttää? Voit tehostaa sisällöntuotantoasi tekoälyn avustuksella, mutta tietyin ehdoin: sisällöstä on välityttävä EEAT:n mukaiset kokemus, asiantuntijuus, auktoriteetti ja luotettavuus. Tässä auttaa ainoastaan ihmiskirjoittajan sisältöön tuoma lisäarvo.
Oletko kiinnostunut käyttäjille hyödyllisestä ja hakukoneoptimoidusta sisällöstä? Autamme miellämme valitsemaan parhaat keinot ja formaatit sisällöntuotantoon. Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää, miten voimme auttaa saavuttamaan tavoitteesi.
Valtteri Mustonen, Content Specialist, Finland